Keski-Espoon kirjaston Web 2.0

Uusi aika

2009-10-21T23:23:00.000+03:00

Keski-Espoon kirjastoa ei enää ole.
Eikä kukaan ole päivittänyt tätä blogia.
Surullista.

Mutta nyt on Entressen kirjasto.
ja blogi nimeltään:
http://entressenkirjastonkoulutus.blogspot.com/

Kyse on yhä tutustumisesta uusiin verkkopalveluihin.
Uuteen tekniikaan.
Uusiin tapoihin elää tässä maailmassa.

Tämä blogi saa jäädä muistomerksi.
Ainakin toistaiseksi.

Eläköön Entressen kirjasto!
Eläköön Entressenkirjastonkoulutus.blogspot.com!

Tämä on työmaa!

2008-05-31T10:47:00.002+03:00

Tämä blogi syntyi materiaaliksi Keski-Espoon kirjaston syksyn 2007 web 2.0 -koulutuksiin.

Viime syksystä on jo pitkä aika.
Nyt on aika päivittää tämä sivusto.

Elokuussa 2008 tekstit ovat ajantasalla.

Mitä palveluita sivustoon pitää lisätä?
Mitä ohjelmia pitää esitellä?
Mitä uusia ilmiöitä on noussut pintaan viime kuukausina ja vuosina?

Kerro meille.
Tai tule kirjoittamaan tätä blogia!

Tervetuloa!

Esityksiä

2008-05-31T10:36:00.002+03:00

Tälle sivulle tulee keskiespoolaisten pitämien web 2.0 -koulutusten materiaaleja.
Ja muuta aineistoa, joka voi auttaa ottamaan haltuun internetin palveluita ja käyttämään tietokonetta tehokkaammin.

Facebook

2007-11-09T13:38:00.000+02:00

Syyskuussa kirjoitin, että minulla ei ole yhteisöä, jonka kanssa harrastaisin verkkoyhteisöllisyyttä.

Mutta sitten menin kunnolla Facebookiin mukaan. Nyt minulla on Facebookissa profiili, eli käyttäjätili ja olen perustanut myös Keski-Espoon kirjastolle ryhmän Facebookiin. Ja minulla on yhteisö. Työtovereita. Tuttuja ja sellaisia, joita en ole nähnyt muualla kuin verkossa.

Facebook sopii hyvin kavereiden kanssa kommunikoimiseen. Se antaa paljon monipuolisemmat mahdollisuudet olla yhteydessä kuin sähköposti, tekstiviesti tai puhelu. Voin lähettää videon, kuvan, linkin, piirustuksen, kirjeen tai vaikka heittää lehmällä.

Kun keski-Espoon kirjaston käyttäjät löytävät kirjaston Facebookryhmän, se alkaa toimia myös viestintäväylänä kirjaston ja kirjaston käyttäjien välillä. Ja keskusteluväylänä kirjaston käyttäjien ja henkilökunnan välillä.

Facebook toimii myös työporukan keskinäisenä keskustelupaikkana. Myös työasioissa.

Wikipedia: Facebook

Internetyhteisöt

2007-09-09T16:09:00.000+03:00

Minulle web 2.0 yhteisöllisyys on mielipiteiden, kuvien tai vaikka kirjanmerkkien jakamista nettipalvelun kautta. Minulle jaettava tavara on tärkeämpää kuin se, kenen kanssa sitä jaan.

Myspacen tai Facebookin tapaisten internetyhteisöpalveluiden tarkoitus on tarjota yhteisöille mahdollisuus olla yhteydessä.

Minulla on käyttäjätili kumpaankin näistä palveluista ja Myspaceen olen jopa tehnyt Keski-Espoon kirjastolle profiilin. Mutta tämän esityksen ideana on, että kerron miten minä käytän joitain web 2.0 palveluita.

Minulla ei ole sellaista yhteisöä, jonka kanssa kommunikoisin näiden palveluiden kautta. Siksi en esittele näitä palveluita tämän enempää.

Wikipedia: Social network service
Wikipedia: Lista nettiyhteisöpalveluista
Wikipedia: MySpace
Wikipedia: Facebook

Firefox

2007-09-09T13:47:00.000+03:00

Yleensä se laite/ohjelma/palvelu, jota on tottunut käyttämään, toimii parhaiten.

Minä käytän töissä Microsoftin Exploreria ja kotona Firefoxia. Kun on tottunut käyttämään kahta eri selainta, se helpottaa elämää tilanteessa, missä joku sivusto ei suostu toimimaan ensimmäisellä selaimella.

Firefoxista pidän, koska sitä pystyy hankkimaan lisäosia omien tarpeiden mukaan. Kotikoneeni selaimessa on painikkeet Del.ico.us:in ja Netvibesin käyttöön, hakukenttä, jonka kautta voin käyttää Googlea, Wikipediaa ja monia muita palveluita suoraan selaimesta. Eilen latasin koneeseen Zotero-nimisen laajennuksen, jonka avulla voin muun muassa kerätä viitetietoa kirjallisuudesta ja tehdä muistiinpanoja kuvakaappauksiin. Zotero täydentää Netvibesin ja Del.icio.us:in informaation keräyspakettiani.

Firefoxin välilehdet on niin tarpeellinen ominaisuus, että se on tullut jo Exploreriinkin.

Mahdollisuus valita selaimelleen haluamansalainen ulkonäkö on toisaalta hauska ominaisuus, mutta paljon selaimen äärellä istuvalle myös ergonomiakysymys.

Firefoxiin saa valtavan määrän laajennuksia, koska Firefox on avoimen lähdekoodin ohjelma, johon kuka tahansa voi tehdä laajennusosia ja kehittää ohjelmaa. Ja avoimen lähdekoodin käyttö liittää Firefoxin web 2.0 palveluihin.

Wikipedia: Lista nettiselaimista
Wikipedia: Mozilla Firefox
Wikipedia: Firefoxin laajennukset

2007-09-09T12:23:00.000+03:00

Youtube

2007-09-05T23:23:00.000+03:00

Minun piti aloittaa, että enhän minä koskaan katso Youtuben videoita.

Totta onkin, että minä en mene Youtubeen vartavasten katsomaan mitä uutta ja jännittävää siellä tänään on. Enkä käy katsomassa mitkä ovat päivän katsotuimmat video pätkät. Tai joskus käyn.

Mutta kun tarkemmin ajattelen, niin kyllä minä katson Youtuben videoita noin joka päivä. Lukemaani blogitekstiin on upotettu Youtubevideo, uutisen kuvitus on Youtubesta, saan sähköpostissa linkin mielenkiintoiseen videoon ja niin edelleen.

Tylsänä ihmisenä minä katson Youtubesta web ja kirjasto 2.0 aiheisia videoita, mutta parhaimmillaan Youtube on tietysti elävämmissä aiheissa. Youtubessa on 1900 Tom Waits aiheista videota. Googlen videohaku löysi 2200.

Minä käytän Wikipediaa Googlen kautta. Samoin Youtubea. Teen haun Googlella ja saan tulokseksi Youtubevideoita. Ja kun katson videota, Youtube tarjoaa minulle muita aiheeseen liittyviä videoita, joita en osannut edes kaivata aikaisemmin.

Wikipedia: Youtube
Googlen videohaku: Tom Waits
YouTube: Tom Waits
YouTube: USA:n presidentinvaaliehdokkaat

Tämä teksti on kesken!

Flickr

2007-09-05T11:05:00.000+03:00

Kun ennen muinoin otin valokuvia vaikka sukujuhlasta, kehitytin kuvat, tilasin kopioita ja lähetin paperikuvia postissa sukulaisille. Tai olisin voinut, jos olisin jaksanut.

Sitten tuli digikamera ja tietokone. Otin valokuvat, siirsin tietokoneelle, viimeistelin kuvat, poltin rompulle ja postitin romput sukulaisille. Tai olisin lähettänyt, jos olisin jaksanut.

Kun olin tänä juhannuksena mökillä viettämässä 70-vuotispäiviä, otin kuvia, siirsin tietokoneelle, viimeistelin kuvat ja siirsin 28 parasta kuvaa nettialbuumiin. Linkin albuumiin lähetin sukulaisille sähköpostilla.

Kun kuvissa ei ollut mitään lain tai hyvän maun vastaista, kuvat ovat kenen tahansa vapaasti katsottavissa. Olisin voinut rastittaa kuvat myös yksityisiksi, jolloin vain ne, joille kerron albuumin osoitteen, voivat löytää kuvat.

Juhannuskuvat laitoin Googlen Picasan nettialbuumiin. Kirjastoihin liittyvät kuvat laitan Yahoon Flickriin. Kun Picasa on nettialbuumin lisäksi kuvankäsittely ja kuvien hallintaohjelma, Flickr on kuvien nettisäilytyksen lisäksi tehokas väline kuvien asiasanoittamiseen ja sitä kautta omien kuvien järjestämiseen ja toisten kuvien etsimiseen.

Web 2.0 ja kirjasto 2.0 ovat ilmiöitä, joita on vaikea määritellä tarkasti. Siksi käsitekartat ja muut kuvat ja kaaviot selittävät usein parhaiten mistä asiassa on kyse. Ja nämä kartat ja kaaviot löytää yleensä Flickristä. Matkaa suunnitellessa tai muistellessa Flickrin kuvista on myös iloa. Flickristä löytää tavallisen ihmisen ja turistin ottamia kuvia. Googlen kuvahaku löytää enemmän nettisivujen kuvituksena olevia kuvia.

Flickrin kuvat toimivat hyvin blogien kanssa. Blogeissani olevat kuvat sijaitsevat yleensä Flickrissä, mistä voi katsoa kuvaa suuremmassa koossa. Toisaalta käytän blogejani liittymänä Flickrin kuviini. Jos haluaa seurata Keski-Espoon uuden kirjaston rakentumista Flickrissä olevista kuvista, Keski-Espoon aluekirjasto -blogissani on linkkejä kirjaston rakennustyömaasta ottamiini kuviin.

Wikipedia: Photo sharing
Wikipedia: Flickr
Wikipedia: Picasa

Google

2007-09-04T18:17:00.000+03:00

Google on vaikka mitä!

Kun menen Googleen, kirjaudun ensimmäiseksi sisälle omalla tunnuksellani.

Samalla sisäänkirjautumisella pääsen sisään blogeihini, voin tutkia miten blogejani on luettu, pääsen säätämään räätälöityjä hakukoneitani, gmail-sähköpostiini, igoogle-aloitussivulleni, googlemaps-karttoihini, Picasa-nettialbuumeihini, Googlen uutistenlukuohjelmaa ja Youtubeen. Googlella on näiden lisäksi monia muita mielenkiintoisia palveluita, joita en ole ehtinyt vielä ottaa haltuun.

Kun menen Googleen, menen englanninkieliseen Googleen. Vaikka etsisin tietoa Espoosta. Englanninkielisen Googlen kautta pääsen kätevämmin jatkamaan hakuani perusnettihausta erikoistuneenpiin hakuihin, kuten blogihakuun tai tieteellisten artikkeleiden hakuun. Ja kun Google uudistaa hakujaan, uudistukset näkyvät ensiksi englanninkielisellä sivulla. Ja minä haluan päästä mukaan muutoksiin mahdollisimman pian.

Googlen perushaku on erinomainen. Ainakin jos ei tiedä, että jotain tärkeää jää löytymättä. Yleensä minä olen aina tyytyväinen ensimmäisen tulossivun linkkeihin.
Haen tietoa mahdollisimman yksinkertaisella hakulauseella. Lähes aina yhdellä sanalla. Vaikka tuloksia on miljoonia, ensimmäiset ovat yleensä käyttökelpoisia.

Mutta koska netissä olevan tiedon määrä kasvaa kaiken aikaa valtavalla vauhdilla, yhä enemmän käyttökelpoista tietoa jää Googlen ensimmäisen tulossivun ulkopuolelle. Googlen erityishaut ovat lääkettä tähän ongelmaan. Kun Googlen perushaku hakee tuloksia kaikista maailman nettisivuista, uutishaku hakee vain uutisista, blogihaku blogeista, scholar-haku tieteellistä tietoa ja niin edelleen. Näin haun tekijä saa suodatettua itselleen todennäköisesti sopivampaa tietoa.

Kun etsin tietoa esimerkiksi aiheista web 2.0 tai kirjasto 2.0, tiedän että uusin tieto löytyy yleensä blogeista, silloin voin heti ensimmäiseksi tehdä blogihaun.

yhä enemmän informaatiota löytyy myös kuvina ja videoleikkeinä. Kuva- ja videohaut ovat olennainen osa tiedonhakua.

Englanninkielinen Google
Google Labs: Googlen uusia toimintoja
Wikipedia: Google
Search Engine Land: Google2.0 Google universale Search
Googlen videohaku: Google

Tämä artikkeli on vielä kesken.

Wiki

2007-09-03T17:57:00.000+03:00

Wiki on käyttäjiensä yhteistyöllä rakentuva nettisivusto, jonka artikkeleita jokainen käyttäjä voi täydentää ja korjata.

Koska kuka tahansa voi kirjoittaa wikiin, artikkeleihin tulee myös virheitä. Virheiden tekemistä wikeissä ei pyritä tekemään vaikeaksi, mutta virheiden korjaaminen pyritään tekemään helpoksi.

Wikipedia on vain yksi wiki.

Wikipedia: wiki
Wikipedia: Lista wikeistä
Wikipedia
Suomenkielinen Wikipedia

wikipedia

2007-08-31T21:09:00.000+03:00

Wikipedia on netissä toimiva tietosanakirja.
Wikipedia on wiki, eli käyttäjiensä yhteistyöllä syntyvä tietokanta.

Minä en käytä enää muita tietosanakirjoja paitsi Wikipediaa.
Ennen Wikipediaa luin tietosanakirjoja viimeksi koululaisena 1980-luvulla.
Meillä oli kotona Otavan suuri Ensyklopedia.

Tietenkään kaikkeen mitä Wikipediasta löytyy, ei voi luottaa täysin.
Mutta minä en luota täysi mihinkään.

Luotan englanninkieliseen Wikipediaan enemmän kuin suomenkieliseen, sillä englantia osaavia ihmisiä on pallollamme enemmän kuin suomenkielisiä. Englanninkielisen Wikipedian virheet huomataan ja korjataan nopeammin kuin suomenkielisen.

Englanninkielisessä Wikipediassa oli 4.9.2007 1 989 124 artikkelia.
Suomenkielisessä Wikipediassa oli 4.9.2007 129 819 artikkelia.

Mitä tietoa Wikipedioista kannattaa etsiä?
Yleensä aloitan tiedonhaun tekemällä Googlen perushaun.
Useimmiten Googlen ensimmäiselle tulossivulle tulee ainakin englanninkielisen Wikipedian artikkeli. Yleensä ne Wikipedia-artikkelit, joita Google löytää, ovat minulle käyttökelpoisia. Wikipedia-artikkeleiden linkit auttavat myös eteenpäin.

Eli Google-haku johtaa minut Wikipediaan, jonka artikkeleita luettuani päädyn Wikipediasta ulos vievien linkkien mukana syvemmän tiedon ääreen. En siis mene vartavasten Wikipediaan etsimään tietoa jostain aiheesta. Jos Google ei löydä Wikipedia-artikkelia, sitä ei ole. Jos Google löytää heikkotasoisen artikkelin, etsin tietoa muualta.

Todennäköisesti hyvä artikkeli löytyy:
Globaalisti kiinnostavasta aiheesta
USA:laisia kiinnostavasta aiheesta
Nuoria aikuisia kiinnostavasta aiheesta
Tietotekniikkaan ja nettiin liittyvästä aiheesta

Mutta yksi Wikipedian suosikki-artikkeleistani on Stockholms tunnelbana.
Hyvä artikkeli voi löytyä mistä tahansa aiheesta, mistä joku Wikipedian käyttäjä on kiinnostunut.

Jos olen kiinnostunut tietämään, miten Kekkonen oikeasti oli mukana noottikriisin suunnittelussa, silloin en etsisi ehkä tietoa Wikipediasta. Enkä Googlella.
Kirjastojen aineistotietokannat ovat tällaiseen ongelmaan parempi lähde.
Tai kyllä minä varmistaisin myös, että Google ja Wikipedia eivät löydä aiheesta tietoa.

Wikipedia: Wikipedia
Englanninkielinen Wikipedia
Suomenkielinen Wikipedia
Ruotsinkielinen Wikipedia

blogi

2007-08-30T20:04:00.000+03:00

Tämä on blogi

Tämä on blogiteksti. Blogissa on usein paljon muutakin tavaraa ilahduttamassa lukijaa ja tuomassa lukijalle informaatiota, jonka blogin tekijä uskoo kiinnostavan lukijaansa.

Blogiteksti on kuitenkin blogin sydän. Jos blogin tekijällä ei ole mitään sanottavaa, myös sivupalkin syötteet, linkkilistat ja muut ohekkeet jäävät vaille käyttäjää.

Blogitekstit kulkevat ylhäältä alaspäin, eli uusin teksti on ylimpänä ja vanhemmat sen alapuolella. Blogissa on yleensä luettelo vanhoista teksteistä ja monesti myös mahdollisuus hakea tekstejä asiasanojen perusteella.

Asiasanoittaminen eli tagittaminen yhdistää monia web 2.0 -nimeen liittyviä palveluita.

Nettisivua päivitetään, eli vanhentunutta informaatiota korvataan uudella. Blogissa uusi informaatio tulee vanhan päälle. Tämä tuo blogiin päiväkirjamaisuutta. Voin seurata kirjoittajan ajattelun muutoksia usean vuoden ajalta. Kolme vuotta on tässä maailmassa pitkä aika.

Uusien blogitekstien seuraamista helpottaa, kun voin tilata uudet viestit syötteinä lukuohjelmaani.

Miksi kirjoitan blogia?

Elävä blogi tarvitsee yleisön. Ja jotta voi saada yleisöä, pitää olla tarve ilmaista itseään. Tämä blogi tarvitsee yleisön, mutta yleensä käytän blogia muistikirjana ja alustana linkeille ja sovellutuksille, joiden avulla teen jotain mistä olen kiinnostunut.

Olen tutustunut viime aikoina niin moneen palveluun, hankkinut käyttäjätunnukset ja salasanat, että en millään pystyisi muistamaan ja hallitsemaan niitä, jollen sitoisi niitä johonkin. Kun tutustun uuteen palveluun, teen siitä asiasanoitetun kirjanmerkin del.icio.us:iin, mutta blogiin voin linkin lisäksi laittaa kuvauksen ja arvion palvelusta. Ja bloggaamisen hauska päiväkirjamaisuus tulee siitä, että kun toukokuussa kirjoitan, että en ymmärrä mihin ohjelmaa voi käyttää, niin syyskuussa kerron, että en osaa enää elää ilman sitä.

Blogin sosiaalisuus tulee siitä, että kun toukokuussa kirjoitan, että en ymmärrä miten joku palvelu toimii, blogini lukija voi kommentoida tekstiäni ja kertoa miten palvelua voi käyttää.

Miten joku löytää blogitekstini?
Kun minä seuraan jotain aihetta, seuraan kirjanmerkkipalvelussani aiheeseen liittyviä asiasanoja, seuraan joukkoa blogeja syötteenlukuohjelman kautta, mutta teen aiheesta hakuja myös perinteisellä Googlella ja Googlen blogihaulla.

Kirjoitin eilen sosiaalisista kirjanmerkeistä. Googlen www-haku ei löydä blogitekstiäni ensimmäiselle tulossivulle, blogihaku löytää. Blogihaun kautta blogini löytää lukijoita, jotka ovat kiinnostuneita samasta asiasta kuin minä, ja jotka pystyvät auttamaan minua. Jos pystyn kirjoittamaan tarpeeksi usein riitävän hyviä tekstejä, ehkä joku jopa tilaa blogini syötteen itselleen.

Wikipedia: Blog
Wikipedia: Blog software
Blogilista

Netvibes

2007-08-29T23:58:00.000+03:00

Kun avaan nettiselaimeni, näytölle avautuu muutaman muun sivun lisäksi Netvibes-sivustoni, jonka avulla seuraan mitä suosikkiblogeissani tapahtuu.
Netvibes on syötteiden lukuohjelma, mutta myös paljon muuta.

Kun löydän mielenkiintoisen blogin, tilaan siitä syötteen Netvibesiin. Tässä palvelussa pystyn yhdeltä näytöltä seuraamaan lukuisien blogien tapahtumia. Seuraan Netvibesin kautta myös mitä sivuja Del.icio.us:in käyttäjät asiasanoittavat muutamaan suosikkiasiasanaani. Voin seurata myös Myspace-profiiliani, sähköpostiani ja valitsemiani uutislähteitä.

Kun olen kiinnostunut aiheesta, jossa uudet ajatukset ilmaistaan yleensä blogeissa, Netvibes on minulle tehokkain tapa seurata mitä maailmalla tapahtuu.

Ja kun Netvibes on verkossa, pääsen käsiksi seuraamiini blogeihin mistä tahansa.

Syöte

2007-08-29T19:27:00.001+03:00

Kun tiedän mistä aiheesta haluan tietoa, mutta en tiedä mistä uusin tieto löytyy, katson mitä nettisivuja Del.icio.us:in käyttäjät ovat tänään löytäneet.

Jos olen huomannut, että David Lee Kingin blogissa on usein minua kiinnostavia asioita, menen katsomaan mitä David on nyt kirjoittanut.

Mutta koska David ei kirjoita blogissaan joka päivä, minun on järkevintä tilata hänen blogistaan syöte. Aina kun David on kirjoittanut uuden jutun blogiinsa, hänen bloginsa lähettää tekstin Netvibes-ohjelmaan, jonka avulla seuraan blogeja, keskustelupalstoja, uutisia ja monia muita asioita.

Explorerin käyttäjä: klikkaa syötteen linkkiä, seuraa selaimen ohjeita ja kun olet tilannut syötteen, se löytyy selaimen suosikkikeskuksesta.
Netvibesin käyttäjä: klikkaa syötteen linkkiä, katso esikatselusta miltä syöte Netvibesissä näyttää. Jos hyväksyt syötteen, se siirtyy Netvibes-sivullesi.

Täältä voit tilata Helsingin Sanomien syötteitä.
Julkishallinnon rss-palveluita.
Wikipedia:rss

Tämä on Kutsu juuri Sinulle:

2007-08-29T12:35:00.001+03:00

Sosiaaliset kirjanmerkit

2007-08-28T23:45:00.000+03:00

Kun löydän netistä mielenkiintoisen sivun, johon haluan palata myöhemmin, minun on laitettava sivun osoite ja nimi muistiin.

Selaimissa on mahdollista laittaa sivuja suosikkeihin tai kirjanmerkkeihin.

Mutta nämä kirjanmerkit ovat aina jossain tietyssä koneessa. Ja minä käytän kotona kahta konetta, töissä useaa ja maailmalla sitä konetta joka tulee vastaan.
Minulla on pankkini osoite kirjanmerkkinä siinä koneessa, jolla maksan aina laskuni.
Kirjaston aineistonvalintaohjelma minulla on kirjanmerkkinä niissä työpaikan koneissa, joissa teen aineistonvalintaa.

Mutta kun löydän kiinnostavan sivun aiheesta, josta kerään tietoa, laitan kirjanmerkin Del.icio.us:iin. Käyttämääni sosiaaliseen kirjanmerkkipalveluun.

Del.icio.us on netissä, joten pääsen käsiksi kirjanmerkkeihini milloin ja mistä vain.
Kun asiasanoitan eli tagitan kirjanmerkin kunnolla, löydän sen suurestakin joukosta varsin helposti. Tagittamista helpottaa se, että Del.icio.us kertoo mitä tageja, eli asiasanoja muut palvelun käyttäjät ovat suosineet kyseisen sivun kohdalla.

Mitä useampi ihminen käyttää Del.icio.us:ia, sitä todennäköisemmin palvelu osaa suositella järkeviä asiasanoja. Ja mitä paremmin minä asiasanoitan löytämäni sivun, sen paremmin muut samasta asiasta kiinnostuneet pystyvät asiasanoittamaan tai löytämään sivun.

Minulle Del.icio.us:in tärkein ominaisuus on mahdollisuus käyttää sitä tiedon etsimiseen. Seuraan säännöllisesti mitä sivuja minulle tärkeimpiin asiasanoihin liitetään.

Jos nettiin ilmestyy uusi mielenkiintoinen hakukone, uskon löytäväni sen nopeasti Del.icio.us:in tageilla search ja searchengine.

Sosiaalisen kirjanmerkkipalvelun taso syntyy käyttäjistä. Mitä paremmin käytän palvelua, sitä paremmaksi se tulee. Ja koska muut käyttäjät näkevät mitä sivuja minä olen tuonut palveluun ja miten olen asiasanoittanut ne, minun on oman kunniani takia hoidettava kirjanmerkkejäni hyvin. (Eli minun on laitettava asiasanoitukseni kuntoon niin pian kuin mahdollista.)

Jos kerään tietoa asioista, joita en halua jakaa muiden kanssa, voin rastittaa kirjanmerkin näkymään vain minulle. Tietokoneen perhekäytössä tämä voi olla hyvä tapa saada netin käyttöön yksityisyyttä.

Wikipedian artikkeli sosiaalisista kirjanmerkeistä.

Muita kirjanmerkkipalveluja:

Mitä on web 2.0 ?

2007-08-27T23:35:00.000+03:00

Minulle web 2.0 tarkoittaa uusia jännittäviä asioita, joita voin tehdä netin kanssa.

Voin kirjoittaa blogeja ja seurata minulle tärketä blogeja.

Voin laittaa valokuvia, videoita ja powerpointesityksiä nettiin muiden katsottaviksi ja katsoa muiden kuvia, videoita tai powerpointteja minua kiinnostavista aiheista.

Toiselle on tärkeää kommunikoida kavereiden kanssa verkon välityksellä.
Minä käytän web 2.0 palveluita etsiessäni tietoa esimerkiksi USA:n presidentinvaaleista tai kirjastoalan uusista tuulista.

Kun löydän netistä mielenkiintoisen sivun, haluan jakaa löytöni muiden samasta aiheesta kiinnostuneiden kanssa. Ja minä löydän uudet asiat netistä nopeasti, koska muut samasta asiasta kiinnostuneet tuovat sivut minulle.

Kun aikaisemmin halusin jotain uutta kivaa tietokoneeseeni, minun piti yleensä ostaa jotain. Ohjelma tai lisälaite. Web 2.0 palvelut toimivat netissä. Lataan korkeintaan jonkun apuohjelman ilmaiseksi koneelleni. Mutta useimmat web 2.0 ohjelmat toimivat millä tahansa koneella, mihin kirjaudun.

Ja koska web 2.0 palvelut on rakennettu helppokäyttöisiksi, pystyn olemaan mukana monessa palvelussa.

Minä pideän leikkimisestä, mutta vakavammalle tutkijalle tämän blogin oikeassa laidassa, otsikon tietoa web 2.0:sta alla, on muutama linkki web 2.0 lähteisiin.

Tämä on Kutsu juuri Sinulle:

2007-08-27T19:13:00.000+03:00